Friday, December 7, 2007

Muotovalioita - lukijavisa

Piparit on nyt leivottu. Itse prosessi sujui normaalin yllätyksettömästi; Onneksi taikina levisi tällä kertaa käsien sijasta uuniin. Pienellä hienosäädöllä viimeisestä pellillisestä saatiin huomattavasti ensimmäistä edustuskelpoisempi. Syynä viime kertaa rumempaan lopputulokseen lienee toimitilojen, työvälineiden ja reseptin muuttuminen yhdellä kertaa. Tuotokset voidaan silti laskea hyvillä mielin pipareiksi, sillä maku on riittävän perinteinen.

Seuraavat kolme kuvaa ovat otetut valmiista pipareista aikajärjestyksessä. Kysymys kuuluu: mitä kahta piparimuottia on käytetty kyseisten muotovalioiden valmistuksessa?


5 pisteen vihje: Ensimmäinen pellillinen. Huom! Piparit ovat tässä kuvassa eri suuntaan kuin seuraavissa.







3 pisteen vihje: Jauhoja meni lopulta noin kaksinkertainen määrä ohjeeseen verrattuna....







1 pisteen vihje: Viimeisen pellillisen mallikappaleet.

2 comments:

Hikinauha said...

Kakkapökäleiltähän se ensimmäinen pellillinen rehellisesti sanottuna näyttää! Kuvateksti on mielestäni 5 pisteen vihjeessä turha, sillä pökäleorientaatio ei merkittävästi muuta pellillisen antamaa löysähköä yleisvaikutelmaa.

3 pisteen vihjepellillinen paljasti mielestäni kaksi punkeaa muotoa: ylimäärin jauhoja syöneen porsaan sekä väärästä päästä sisään yrittävän pyrstötähden eli oikeammin kutsuttuna etutähden.

Onneksi piparimuottien lopullinen muoto selvisi mallipellilliseltä. Todella hienosti ovat jäätelöauto ja pelikaaninnokka onnistuneet! Onnittelut koko Bagerin väelle hienosta suorituksesta.

Samaan hengenvetoon en malta olla kertomatta omaa piparitarinaani, jonka myötä myös nimimerkkini olen ammentanut. Milleniumia edeltävänä jouluna päätin nimittäin rakentaa piparitalon – ja minkälaisen! Oikean karkkiunelman, jossa sokeria ei säästelty. Kaiken OLISI KRUUNANNUT talon harjalle rakennettu laajahko savupiippu, jonka sisus OLISI OLLUT pullollaan ranskanpastilleja. Noh, kuinkas kävikään. Erilaisia ”liimoja” (tässä viittaan nyt sokerista tehtävään pipariliimaan, en normaaliin haisteluun käyttämääni Erikeeperiin) vanhalla suksenvahaukseen tarkoitetulla liekinheittimellä kuumentaessani otsatukkani mennä lehahti liekinheittimeen, ja muutamassa sekunnissa hiuskuontaloni oli kadonnut. Vielä kuukausienkin jälkeen muistutin valkoista lammasta karheine kiharoineni, jotka eivät ottaneet kasvaakseen. Sinä jouluna en siis piparitaloani saanut; karamellit toki popsin suruuni suoraan pussista. Siitä lähtien olen joka joulu pipareita ja piparitaloa leipoessani käyttänyt hikipantaa, joka vangitsee nyt jo vähenneet tukanhaituvani napakasti takaviistoon.

kaulapanta said...

Kylläpä olivat piparit menneet pipariksi – ei voi muuta sanoa kun, että pysykää valitsemallanne polulla eli suunnistuksessa.

Itselläni ei varsinaista piparitarinaa ole kerrotavana, koska kuten tiedätte (aikaisempien kirjoitusteni perusteella) olen pelimies en piparimies. Ainoa hetki jolloin mieleni tekee mahdollisimman montaa piparia on Hedelmäpeli ry.n legendaarisessa pikkujoulutapahtumassa. Piparihaluni johtuu siitä, että kerhon tiloissa olevaan kustomoituun hedelmäpelikoneeseen (Caze 1600 s-malli) vaihdetaan vuosittain pikkujoulun kunniaksi kiekot (kiekko on ammattisanastoa, jolla tarkoitetaan hedelmäpelin rullaa). Joulukiekoissa luumut on vaihdettu tonttulakkeihin ja RAY-merkit pipareiksi. Kolmella ”piparilla” tyhjentää koko koneen ja saa lisäksi Hedelämäpeli ry.n kultaisen kiekon kiertopalkinnon vuodeksi kotiinsa. Viime vuonna voitto meni Mettälän Pertille Hauhoon, mutta tänä vuonna minä aion tuoda Pojan kotiin. Pikkujoulut järjestetään 25.12.2007 Leppäsuon Essolla Helsingissä eli lähes minun kotikisani. Olen syyskuusta lähtien juonut kahvini ilman maitoa ja säästänyt eurot pikkujoulua varten. Toisin sanoen voiton saavuttaminen tulee olemaan pala kakkua tai piparia.

Kirjoitellaan...